maanantai 31. elokuuta 2020

Vispipuuro - helppo ohje ja vinkit valmistukseen

vispipuuro herukoista



Vispipuuro on marjaisan makeaa, aavistuksen hapanta ja koostumukseltaan samettisen kuohkeaa. Vispipuuro on aamupala, välipala tai jälkiruoka - ihan niinkuin sinä päätät.

Vispipuuro vie makumatkalle lapsuuteen. Lappapuuro, kuten äitini puuroa toisinaan nimitti, valmistettiin meillä useimmiten puolukoista. Happamat marjat taisivat olla pienen lapsen suuhun aavistuksen liian kirpakoita, sillä polvenkorkuisena en vispipuurosta erityisemmin välittänyt. Söin kyllä, mutta en rakastanut.

Tämän vuoden marjasato on ollut sen verran runsas, että lapsuudenkotini punaherukoista on riittänyt kaksin käsin herkuteltavaa. Vispipuuro oli miehen harras toive, kun ensimmäiset litrat marjoja oli nautiskeltu sellaisenaan sekä lettujen kera.

Lupasin poimia mannasuurimoita seuraavalla kauppareissulla ostoskoriin ja laittaa puurokattilan porisemaan. Alla jaan omat oivallukseni vispipuuron valmistukseen sekä vispipuuron luotto-ohjeeni.

Mannasuurimoissa on vara valita


Vispipuuro tehdään marjoista, mannasuurimoista ja sokerista. Koska arkiruokaa tehdessäni yritän jatkuvasti tasapainoilla terveellisyyden ja maun välillä, valitsen mieluiten tummia mannasuurimoita. Niissä on mukana myös viljan kuoriosa ja siksi kuitupitoisuuskin on varsin hyvä. 

Kauramannasuurimoitakin on tarjolla. Vehnäsuurimot tuovat kuitenkin mukavaa vaihtelua, sillä meillä kauraa syödään joka tapauksessa joka aamu hiutaleiden muodossa. Vispipuuro kuuluu meillä iltapäivän herkku- ja välipalahetkeen. 

Kuitupitoisista mannasuurimoista valmistettu vispipuuro ei ole koostumukseltaan aivan yhtä samettista ja kuohkeaa kuin perinteisistä mannasuurimoista valmistettu, mutta varsin kelvokasta siitä huolimatta.

Vispipuuro puolukoista, herukoista vai kenties vadelmista tai ompuista?


Vispipuuro valmistetaan perinteisesti puolukoista tai herukoista. Muutkin marjat käyvät: vadelma, mustaherukat tai vaikkapa omenat tai raparperi käyvät vallan mainiosti puuron raaka-aineeksi.

Vispipuuron pohjan muodostaa marjoista tai hedelmistä keitetty mehu. Vispipuuro onnistuu siis ihan yhtä hyvin tuoreista kuin pakastemarjoistakin. Tai miksi et valmistaisi puuroa valmiista marjamehusta tai joulun aikaan vaikka glögistä? 

Kuoret talteen


Itse keitän vispipuuron yleensä pakastemarjoista. Lisään marjat ja veden kattilaan ja keitän viidestä kymmeneen minuuttia. Sitten kaadan seoksen sitten siivilän läpi ja painelen marjat mahdollisimman tasaiseksi soseeksi siivilää vasten. Tähteelle jääneet kuoret ja siemenet kippaan mehun kanssa takaisin kattilaan, jotta myös marjojen terveelliset kuidut tulee hyödynnettyä.

Pienet sattumat eivät omaan suuhuni haittaa, mutta jos haluat koostumuksesta samettisen pehmeää ja kuohkeaa, hyödynnä tähteelle jääneet marjat vaikkapa gurtin tai kaurapuuron päällä. Pois niitä ei missään nimessä kannata heittää. Jos keität vispipuuron mehusta, voit siirtyä suoraan seuraavaan vaiheeseen.

Vispipuuro antaa vispilälle töitä


Mannasuurimot lisätään aina kiehuvaan mehuun pienissä erissä samalla koko ajan vispilällä vispaten, jotta suurimot eivät tartu toisiinsa ja puuroon muodostu ikäviä kokkareita. Sekoittaa kannattaa myös puuron kiehuessa, jotta se ei pala pohjaan. Puuron kypsyminen vie kymmenisen minuuttia, joten lieden äärellä ei tarvitse kauaa hikoilla.

Vispipuuro saa makua mausteista


Lisävivahteita saa erilaisilla mausteilla. Herukoiden kanssa toimii vanilja, omenoiden kamuna kaneli ja raparperin seuraan sopii vaikkapa kardemumma. Mausteet kannattaa lisätä sokerin kanssa mehuun ennen suurimoiden lisäämistä.

Omassa vispipuurossani sokerin määrä on varsin maltillinen. Puoli desilitraa on mielestäni riittävä määrä, jotta maku ei ole äkkimakea. Sokerin määrä riippuu tietysti siitä, mitä marjoja vispipuuroon käytät. Makeista marjoista, kuten vadelmista keitetty vispipuuro on luonnollisesti happamista puolukoista valmistettua makeampaa, joten sokerin määrää kannattaa säätää omaan suuhun sopivaksi.

Kuohkea rakenne


Kuten nimikin kertoo, tärkeintä vispipuuron valmistuksessa on vispaaminen. Se antaa puurolle kuohkean ja pehmeän rakenteen. Kuuma vispipuuro ei vatkaudu, joten se tulee jäähdyttää huolellisesti. Minulla on tapana siirtää kuuma puuro kattilasta suureen metallikulhoon ja asettaa se kylmään vesihauteeseen. Kun puuroa sekoittaa välillä, se jäähtyy nopeasti eikä pintaan ennätä muodostua ikävää kuorta.

Jäähtynyt puuro vatkataan sähkövatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi. Jos käytät yleiskonetta, kannattaa puuroa valmistaa kerralla isompi annos. Ole kärsivällinen, kuohkea rakenne ei synny hetkessä.

Ja viime silaus päällisillä?


Vispipuuro on ihanaa sellaisenaan eikä vättämättä kaipaa päällensä höysteitä. Mies nauttii puuron tilkalla vaniljalla maustettua soijajuomaa. Jos kyseessä on jälkiruoka, vaniljakastike tekee puurosta luksusherkkua.

vispipuuro herukoista



Vispipuuro - ohje


4 dl punaherukoita (tai mieleisiäsi marjoja)
7 dl vettä
1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 1/4 dl tummia mannasuurimoita (esim. Myllyn Paras)
  1. Mittaa vesi ja marjat kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä noin 5-10 minuuttia. Siivilöi mehu talteen. Voit halutessasi käyttää myös kuoret, jos pienet sattumat puurossa eivät haittaa.
  2. Kaada mehu (ja kuoret) takaisin kattilaan. Mausta sokerilla ja vaniljasokerilla. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää mannasuurimot koko ajan vispaten. Anna kiehua välillä sekoittaen 10 minuuttia.
  3. Jäähdytä vispipuuro ja vatkaa sähkövatkaimella kuohkeaksi.
  4. Tarjoa vispipuuro sellaisenaan tai esimerkiksi vaniljaisen soijajuoman ja marjojen kera. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...